1980-luvun alussa tulivat kehitysvammaiset itse enenevässä määrin yhdistyksen jäseniksi ja toiminnan suunnitteluun mukaan hallituksen jäseninä. Yhdistyksen piiriin perustettiin vammaisten oma KEVA-piiri, josta muodostui merkittävä alku vammaisten järjestelmälliseen kuulemiseen. Yhdistyksessä on näistä vuosista lähtien ollut 80-100 vammaisjäsentä. Kehitysvammaisten oma aktiivisuus on jatkuvasti kehittynyt niin, että kehitysvammaisten oma valtakunnallinen yhdistys Me Itse ry perustettiin Tukiliiton yhteyteen ja sen 'suojelukseen' vuonna 1999.

1980-luvulla vilkastui myös yhdistyksen ylläpitämä kerhotoiminta monella tavalla. Vuonna 1984 yhdistys sai erityishuoltopiirin tuella ensimmäisen puolipäivätoimisen toiminnanjohtajan. Tämä merkitsi luonnollisesti paljon yhdistyksen toiminnalle. Vuonna 1987 erityishuoltopiiri perusti 65-paikkaisen kehitysvammaisten työkeskuksen Parolantielle, vanhan ja huonokuntoisen Viipurintien verstaan tilalle.

Asumisasiat tulivat 1980-luvun alkupuolella ajankohtaisiksi. Laitosasuminen ainoana vaihtoehtona kotona asumiselle ei enää ollut hyväksyttävissä. Laajan selvitystyön perusteella yhdistys teki Hämeenlinnan kaupungille aloitteen Erityisasuntosäätiön perustamiseksi Hämeenlinnaan. Säätiö perustettiinkin vuonna 1985 ja sen perustajiksi tulivat yhdistyksen lisäksi kaupunki ja Hämeenlinnan Seurakunta. Säätiön ensimmäinen rakennuskohde oli kehitysvammaisten tuetun asumisen rakennus Kotipesä, joka valmistui 1989 Parolantielle. Säätiöstä on vuosien saatossa kehittynyt merkittävä vajaakuntoisten asumispalvelujen tuottaja Hämeenlinnassa. Vuonna 1985 avattiin Torikadulla erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvola, joka 1988 muutti Kasarminkadulle, missä yhdistyksen toimisto sijaitsee nykyäänkin. Vuosi 1985 päätti Onni-Sakari Kariston 16 vuotta kestäneen puheenjohtajakauden ja rehtori Timo Lahtinen otti tämän työsaran kantaakseen.

Liikunnasta ja liikuntajärjestötoiminnasta on tullut merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Yhtenä innostuksen lähteenä on ollut Seija Larinahon (os. Sosunov) erinomainen menestys kansainvälisillä kilpakentillä. Hänhän oli 1500m maailmanmestari ja olympiakävijä. Hänet valittiin ensimmäisenä kehitysvammaisena Vuoden Vammaisurheilijaksi vuonna 1989. Yhdistys ja Timo Lahtinen, liikunnan puolestapuhuja kaikissa tilanteissa, toimi aktiivisena perustajana Kehitysvammaisten Liikuntaliitossa KELI:ssä, kun se käynnistettiin vuonna 1987. Hän toimi myös liiton puheenjohtajana. 1990-luvulla yhdistys teki Timo Lahtisen aloitteesta RAY:lle kaksikin hanke-esitystä, jotka tähtäsivät kehitysvammaisten aktiivisen liikunnan, liikuntafysiologian ja -motoriikan kehittämiseen. 1994 KELI ry, Kehitysvammaliitto sekä FVDU yhdistivät voimansa perustamalla Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu SKLU ry:n.

v.1990 - 2000

Vuonna 1990 solmittiin kerho- ja vapaa-ajan toiminnan tuottamisesta ostosopimus yhdistyksen toimialueen kuntien kanssa. Vuonna 1991 tuli yhdistyksen kokopäivätoimiseksi toiminnanjohtajaksi Liisa Salmela.

Ostopalvelusopimus purkautui vuonna 1995, jolloin kaupunki otti toiminnan osaksi vuonna 1996 aloittaneen Saaristen päivätoimintakeskuksen toimintaa. Liisa Salmela siirtyi toimintakeskuksen vastaavaksi ohjaajaksi. Yhdistyksen toiminta siirtyi luottamushenkilöiden harteille. Toiminta vammaisten ja omaisjäsenten piirissä jäi tästä syystä vähäisemmäksi kuin aikaisemmin. Uusia linjoja etsittiin. 1990-luvun lopulle tultaessa painottui vammaisten elämänlaadun tason ja yhteiskunnallisen tasavertaisuuden parantaminen vahvaksi tavoitteeksi. Tämän alueen edunvalvonta nousikin entistä keskeisempään asemaan. Timo Lahtinen jätti puheenjohtajan tehtävät vuonna 1998 Virpi Koskelle. Vuoden 1999 syyskokous valitsi puheenjohtajaksi Mikko von Weissenbergin. Edunvalvonnan korostumiseen vaikutti myös 1990-luvulla alkanut kehitysvammaisten 'kotiuttaminen' omaan kotikuntaan keskuslaitoksen asumispalvelun piiristä. Tämä kehitys oli leimallista erityisesti Hämeenlinnan kaupungin osalta. Kaupunki otti hoitaakseen Parolantien asuntolan ja työkeskuksen. Erityisasuntosäätiö rakensi 2000-luvulle tultaessa Mäyränpesän asuntolan Mäyräntielle ja Päivärinteen palvelutalon, johon sijoitettiin osasto vaikeimmin vammaisille asiakkaille. Viimeisin säätiön rakennuksista valmistui vuoden 2004 alussa. Mäyränkodiksi ristitty talo on myös vaikeavammaisille tarkoitettu. Tällä hetkellä Hämeenlinna on mahdollistanut liki 80 kehitysvammaisen muuttamisen omaan asuntoon omassa kotikaupungissaan.

Vuonna 2001 yhdistys jätti kaupungille ja Etelä-Suomen lääninhallitukselle laajan muistion parannusta ja kehittämistoimenpiteitä edellyttävistä asioista. Näiden mukana oli mm. Päivätoimintakeskuksen toimintaa rajoittavat tilaongelmat sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa vallinneet puutteet. Uuden Päivätoimintakeskuksen suunnittelu sai uutta potkua ja kaikille kehitysvammaisille on nyttemmin laadittu erityishuolto-ohjelma.

Vuonna 2001 valittiin yhdistyksen jäsen Anna-Liisa Ahlfors Hämeenlinnan Vuoden Omaishoitajaksi. Saman vuoden aikana yhdistys saattoi Hämeenlinnan ja Vanajan seurakuntien antaman lahjoituksen turvin avustaa useita omaishoitajia heidän vaativassa työssään. Näinä vuosina alkoi kunnallishallinnossa seutukuntakokeilun valmistelu ja vaiheittainen toteutus. Tämä kehitys vaikuttaa myös kehitysvammahuoltoon ja yleensä vajaakuntoisten asioiden hoitoon siten, että entistä useampia toimintoja suunnitellaan hoidettavaksi seutukunnan kahdeksan kunnan puitteissa yhteisin toiminnoin.

Vuoden 2003 syksyllä Pääjärven kuntayhtymän kanssa seutukunnan kahdeksan kunnan esityksestä solmittu ostopalvelusopimus palautti yhdistykselle elokuun alusta toiminnanjohtajan. Tehtävään kutsuttiin sosiaalialan ohjaaja Arja Patama. Toiminnanjohtaja toimi myös maaliskuussa 2004 alkaneen Vapaa-aika vireäksi projektin vetäjänä. Projektin tavoitteena oli Hämeenlinnan seutukunnan kehitysvammaisten kerhotoiminnan ja muun vapaa-ajan viriketoiminnan sekä tiedotuksen ja perheiden ohjaus-, neuvonta- ja koulutustoiminnan kehittäminen. Hankkeen perusta oli asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen. Lääninhallituksen tuella toteutettava projekti oli kaksivuotinen ja se päättyi 31.12.2005.

Vuoden 2003 lokakuussa perustettiin myös seudullisesti toimiva Hämeenlinnan Työvalmennussäätiö. Yhdistys kutsuttiin tämän säätiön perustajajäseneksi. Säätiön tarkoituksena on vammaisten ja muuten vajaakuntoisten työvalmennus ja työllistäminen. Kehitysvammaisten työkeskus Viisari siirtyi tosaksi tämän säätiön toimintaa.

-SIVUN ALKUUN-